perjantai 30. joulukuuta 2011

Eka päivä Bangkokissa

7.3.11 Saavuin ekan kerran Taikamaahan S:n ja M:n kanssa. Vaikka meillä oli suora Finskin lento mestoille, päätettiin jo Suomessa, että vietetään eka päivä Bangkokissa ja vasta sitten lähdetään rullaileen etelää kohti. Tämä oli todella hyvä päätös, sillä kaiken jännäilyn, edellisen yön Pacifiquen sekä valvotun lennon (+ 3 hyvän leffan) jälkeen olo oli vähemmän raikas ja freesi. M oli löytänyt ja buukannut meille hotellin ihan MBK-ostoskeskuksen vierestä. Hotelli ei muuten ollut mikään paha, me vaan satuttiin saamaan se kaikista paskin huone. Ikkunan vieressä BTS:n pysäkki (onnekkaat matkustajat saattoivat bongata tissit!) sekä partsilla rikkinäinen, kauheeta älämölöä pitävä tuuletin joka rämisi koko yön.





Pikaisen siistiytymisen jälkeen eräjormat lähtivät suunnistamaan kohti ryönäparatiisia ja kulutuksen mekkaa eli MBK:ta. Ovista kun päästiin sisälle niin meitä vastassa oli heti ties mitä ihania ruokapaikkoja. Päädyttiin Shabu Shiin, sillä niillä oli tosi hyvä lounastarjous, sai syödä muistaakseni 2h niin paljon kuin jaksoi ja maksoi sen muutaman euron. Siellä oli myös nuo liukuhihnalautaset mihin kokit laittoivat tuoreita ruokia meille läskeille napattavaks! Saatiin vuoronumero ja jouduttiin venaileen melkein tunti ennenkuin päästiin syömään. Ois aika monet big macit kerenny siinäkin ajassa hotkaiseen... Mutta tuolla oli liukuhihna. Eli odottaminen kannatti. Selkeästi.




Jokaisessa pöydässä oli tyhjä kolo minne tuotiin kiehuva pata. Asiakkaat sai sitten napata haluamansa sapuskat liukuhihnalta ja kipata kiehuvaan veteen. Uutuuden viehätyksen jälkeen tajuttiin, ettei toi ny niin yyberhelmee ollutkaan. Sivupöydästä saatavat sushitkin oli sellaista tusinakamaa. Tulipahan testattua ja kyllä siellä maha tuli täyteen. Tankkauksen jälkeen olikin sit vuoro kohdistaa huomio ryönän hamstraamiseen.


Näin jälkikäteen kun ei ole niin neonvalojen ja muovin sokaisema voi vaan todeta, että onpa harvinaisen iso paikka täynnä paskaa. Just sellasta turisti-EdHardy-ryönää ja Lacoste-krokopaitoja pullollaan. Tuolloin sitä ei vaan tajunnut kun kaikki oli niin uutta ja jännää ja sitä vaan säntäili liikkeestä toiseen ja heitti Bahteja ilmaan ja nauroi hysteerisesti kun sai jostakin tingattua 50 Bahtia pois. Wuhuu! Suurin osa tuolta keskuksesta ostettuja rääsyjä on jo kirpparilla myyty.

Mutta ei kaikki nyt ihan hirveetä ollut. M sai ostettua kameraansa isomman muistikortin, S osti tosi halvan ja hyväksi jo todetun rinkan tuolta sekä mä ostin... no mä olin se joka osti sitä paskaa sieltä. Tuolta kyllä löytyivät helmeimmät sandaalit koskaan jotka sitten Koh Samuilla joku onneton hippi päätti pölliä meidän bungalowin terassilta...stna.

Kun lähettiin rullaileen takasin hotellille päin niin ulkona oli tullut jo pimeää ja siihen nurkille oli ilmaantunut täti myymään ties minkälaista mekkoa kadunkulmaan. Ne oli oikeesti tosi kivoja ja käytännöllisiä mekkoja! Ostin kolme (tai neljä) ja olis voinu ostaa enemmänkin. Siinä kohtaa alkoi jo tajuaan kuinka turha toi MBK oli.

Päätettiin vielä ekan päivän kunniaksi mennä johonkin rauhalliseen baariin istumaan ja fiilisteleen. Ongelmana oli, ettei meillä kellään ollut hajuakaan siitä, minne pitäisi suunnistaa. Sitten tehtiinkin se Los Turismosien eka virhe suuressa kaupungissa: annettiin Tuktuk-kuljettajan viedä meidät johonkin "hyvään paikkaan". Mut siis katsokaa nyt tota kuvaakin. Osaako sitä epäillä, että tollanen Osku Orava ei ookkaan se iloinen veijari, joka hyvää hyvyyttään auttaa kolme falangimuijaa Bangkokin yössä?

.
Joo o, EIPÄ! Kuski kruisaa jonkun gheton läpi ja torveaan tööttäämällä saapuu skämäsen baarin pihaan ja meidät ympäröi mustat miehet silmät kiiluen kun valkosta fallelihaa vilahtaa tuktukin hämäryydessä. Suprise buttsechs! Saatiin jotenkin ittemme pois sieltä pinteestä ja mitäs sitten? No, ei täs mitään, annetaan ton samaisen kuskin viedä meidät johki toiseen paikkaan! (Jälkikäteen miettii et oltiiks me tyhmii vai vitun tyhmii ja voi vaan sanoa, että oltiin IHAN SAATANAN VITUN TYHMII!!!!). Kolme kertaa se koitti saada meijät johki "kivaan" paikkaan ja lopulta me sit tajuttiin, ettei tästä hommasta nyt tuu mitään ja kadottiin jonnekin kujalle ja lähettiin itte ettii parempia huudeja. Lisäjännityksenä tottakai ton samaisen kuskin välttelyä sillä se jäi nurkille pyöriin ja väijyyn että missä mennään.

Elämä on oisteri ja niin pois päin...

torstai 29. joulukuuta 2011

Part 1.

Tänään alkoi virallisesti Thain opiskelu karvalakki-mallilla eli kotona omin voimin. Syksyllä järjestettiin kansalaisopistolla Treella Thain alkeiskurssi mut ei tää apina ollut silloin hereillä asian suhteen.
Oppimateriaalina mulla on:


Nontharos Kiatwisanchai (ei yhtään hankalampi sukunimi..) - Thai for beginners
David Smyth - Teach yourself thai
Berlitz - Thai, phrase book & dictionary
John Clewley - making out in thai (härski nimi kirjalla, mut niin on sisältökin!)

Tuo ensimmäinen kirja on suunnannäyttäjäni ja loput toimii myöhemmin täydentävinä tietopaketteina. Eli kun alkaa ääntäminen ja kirjaimet sujumaan edes jollain tasolla niin alan tankkaamaan sanastoa ja lauseita. Tänään menin läpi Thain ihanista ja selkeistä aakkosista 11 ensimmäistä konsonanttia läpi. Huomenna seuraavat. Koska kirjoissa kirjaimet on painettu sellasella hiirenpaskan kokosella fontilla, etin netistä kirjoitusavukseni tämän sivuston:

Sieltä näkee tyhmempikin kuinka nuo koukerot kuuluu muodostaa. Lisäksi mulla on ekan kirjan mukana tullut CD jonka olen ladannut puhelimeeni, eli aakkosten ja ääntämysten harjoittelu sujuu mukavasti töissä :P

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

"on se halvempaa ku heroiini"

sanoi kaveri.

Tässä on pari päivää kytistelty eri lentoja ja äkkilähtöjä. aivot ovat ruksuttaneet valonnopeudella ja laskeneet erilaisia todennäköisyyksiä ja kannattavuussuunnitelmia. Nyt, klo 02.00, kaikki loksahti kohdalleen, ei mikään täydellisin ratkaisu, mutta paras mahdollinen tähän väliin.

Eli hatuista kiinni tytöt ja pojat, meikä lähtee maailmalle 11.1-26.1.!  Ei tätä kakkasäätä kestä erkkikään.
Eli opintolaina tilille ja siitä sit matkanjärjestäjille. Kiitos ja kumarrus, e-tiketti on nyt sähköpostissa <3

Alustava matkasuunnitelma on: BKK-> Pattaya 2 päivää-> Koh Chang; White sand beach x päivää, Koh Chang; joku muu ranta x päivää, Koh Samet x päivää, BKK 1 päivä.

Koulusta tulee missattua:
- taloussuunnittelu 8 h
- tiedonhaku 2h
- kirjanpito 6h
- myyntityö 5h
- kv 8h
- ruotsi 8h

Ainoo mikä harmittaa on kirjanpito, mutta noilla tuntimäärillä ei mun mielestä vielä kannata huolestua. Joten Screw this shit!

lauantai 24. joulukuuta 2011

Vaihtarimietintöjä ennen hakujen alkua

Mitä muuta tekemistä rotalla voisi olla kuin haaveilla seuraavasta reissusta näin jouluaattona? No ei mitään!

Ajattelin kertoa jotain taustoja jos tänne vaikka ihan aikuisten oikeasti eksyy joku muu kuin M lukemaan tekstejä.

Olen siis 24,5-vuotias vanhapiika Tampereelta ja opiskelen Tamkissa liiketaloutta. Opiskelut alkoivat peräti viime syksynä eli onhan tässä sen 4kk pakerrettu jo hiki hatussa. Vaihtoon haluaisin lähteä erään ihanaisen luokkakaverini kanssa jo ensi syksynä ja kohteeksemme olemme valinneet Bangkokin, tuon syntisten houkutusten tyyssijan. Tammikuun jälkeen alkavat koulussa haut ja ihan mielenkiinnolla odotan sitä hetkeä kun joku keksii, ettei tokana vuonna voikaan lähteä. Tällä hetkellä on meinaan valmentajamme jo sanonut, ettei silloin yleensä lähdetä vaan vasta kolmosella. Voimme kaikki hiljentyä hetkeksi miettimään, pitääkö tuo yleensä-sana sisällään jonkinlaisen Tamkin sääntöpolitiikan pikkupikkupäätöksen, ettei näin vain tehdä vai meinaako se vaan sitä, ettei noita opettajia ny jaksa kiinnostaa lähteä selvittelemään innokkaiden ekaluokkalaisten vaihtojuttuja. Tästä hakuprosessista kirjottelen tarkemmin jahka saan itsellenikin ne oikeat faktat naaman eteen.

Se on jo tiedossa, että Tamkilla on useita yhteistyöyliopistoja BKK:ssa eli jos ei tärppää ekaan paikkaan, voi aina toivoa, että siellä on joku sellanen torakkaluola minne muut ei halua, niin me voidaan si joviaalisti ottaa ne opiskelupaikat vastaan. Jos koulun kautta ei tärppää niin on onneksi aina vaihtoehtona AE, eli Asia Exchange, jossa vippaamalla muutaman tonnin pääsee Thaimaalaisen koulumaailman sisälle ilman sen suurempia huslailuja. Se, miksi koulun paikat kiinnostaa, on tottakai opiskelijan köyhässä arjessa niin suurta roolia näyttelevä RAHA, $$$, eli Tamkin kautta vaihtoon menevät saavat koululta tukirahaa 250e/kk mikä on noilla huudeilla kuitenkin jo aika hyvä lisä budjettiin.

Suunnitelma on siis seuraava:
1.Haku koulun kautta jokaiseen BKK:ssa olevaan yliopistoon ja mielikuvalampaiden uhrailua jumalille jotta onni potkisi
2.Jos tämä ei onnistu (tästä on aika varma fiilis) niin mietintää siitä, että mennäänkö AE:n kautta ja se tärkein, että KOSKA mennään?
3. Tämä on kenties myös osa 2.vaihetta, eli mulla saattaisi olla mahdollisuus työharjoittelupaikkaan Thaimaassa niin lähden sitten selvittämään sitä mahdollisuutta, että opiskelisi kesän AE:n kautta BKK:ssa ja sitten olisi töissä marraskuusta-toukokuuhun muualla Thaimaassa.

Koska oikeastaan jokainen noista vaiheista on täynnä miljoona jos, kenties, ehkä, ei kuitenkaan- mahdollisuutta niin nyt ei kannata hermoilla (yritys on ainakin kova) oikeastaan mistään vaan oottelee rauhassa sitä hakuajan aukeamista. Sen jälkeen lähtee ne rattaat pyörimään. Toivottavasti.

perjantai 23. joulukuuta 2011

sàwàtdii khâ!

...ja leikisti osaan lausua sen oikein.

Syy, miks perustan tän blogin jo nyt (vaihtopaikkaa ei vielä edes ole, mut mielukuvaharjoittelulla pääsee pitkälle!) on se, että lukiessa nyt kaikkia mahdollisia blogeja ja vaihtariraportteja Aasiasta niin ne kaikki on loppujen lopuksi todella suurpiirteisiä. Esim. missään ei ole kunnolla selitetty sitä alussa tapahtuvaa hakuprosessia (ja kuinka vittumainen se voi olla), mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon ja mistä kannattaa kerjätä rahaa. Eli aloitan hyvissä ajoin ja kenties saan selitettyä kunnolla mitä kaikkee vekkulia jo tässä kerkiää tapahtumaan, jotta siitä voi olla jatkossa hyötyä jollekin toiselle vaihtarihalukkaalle.

On ymmärrettävää, että sitten kun sinne paikan päälle pääsee niin ei paljoa napostele kirjoitella kun se sijaan voi elää ja kokea. Mut tällainen vanha nolife kaipaisi kyllä hieman syväluotaavampaa otetta tuohon sisältöön. + Kirjoitteleeko porukka jotenkin siistimmin jos blogi on jossain näkyvillä/osana koulun tehtävää yms? Missään ei oo mitään jänniä ryönäjuttuja! Missä on kaikki ryyppyjuhlien tilitykset kun sellasissa kuitenkin käydään? HÄ?!

Emmäkään ny mielestäni oo mikään pahin ryönäpeikko tällä planeetalla, mutta eihän tuolla voi kulkea sataa metriä eteenpäin ettei jotain tapahtuis! Ja se olis mun mielestä juurikin sitä mielenkiintoisinta juttua. Kun eksyy jonnekin, tai tutustuu uusiin ihmisiin ja vaan lähtee paikkaan x ja herää sit paikasta y. Kyllä se info pitää muille jakaa!

Eli siinä ne kaksi suurinta syytä (tai tekosyytä) tälle tulevalle säkin jauhamiselle.

Tervetuloa!

Tästä se alkaa.