perjantai 27. huhtikuuta 2012

Faith consists in believing when it is beyond the power of reason to believe

Sain tällä viikolla työharjottelusopimukseni Thaimaasta. Tyhmänä en tajunnut ottaa kuvaa hienosta Thai-kirjekuoresta täynnä temppelipiirustuksia, leimoja ja postimerkkejä ennenkuin vein sen kv-ohjaajalle.

En jaksa ees paasata samoista asioista uudelleen ja uudelleen, mutta jälleen kerran homma meni aivan älyttömäksi selittelyksi. Kuinka monta kertaa pitää selittää, ettei Thaimaassa vaan voi olla  6kk muuten vaan? Kuinka monta kertaa pitää kertoa, että siellä on sellainen asia olemassa kuin high season? Mihin muutenkin katoaa tää alussa tuputettu ideologia, että työnantaja on tärkein? Mikä on motivaationa keksiä ihmeellisiä tekosyitä sille, että 5 kk olisi nyt vaan riitettävä? Koska ammuin alas kaikki vanhat argumentit ennenkuin ne oli hypäänneet ees ilmaan, homma jäi tällä kertaa roikkumaan VAKUUTUKSISTA. Ettei koulu sitten korvaa kuin 5 kk.

No huh huh, sentään! Kysyin, et kui hiton vaikeeta niiden on siellä koulussa raapustaa paperi missä erikseen mainitaan missä kohtaa on koulun vakuutus voimassa ja missä mun? Lähen matkalle aiemmin ja tuun oleen siellä pidempään kuin TAMKin armollinen vakuutus sallii. Otan muutenkin sellaisen supervakuutuksen, joka korvaa sitten ne harrastusjututkin, joten argumentti "miten sä olet sit sen vikan kk töissä ilman meidän vakuutusta??" on NIIIN HITON EPÄVALIDI ETTEI TOSIKAAN.

Jos mulla on muutenkin joku himovakuutus päällä ja jotain sattuu, jopa sen työajan sisällä milloin TAmkin vakuutus on voimassa, niin mennessäni sairaalaan helpointa on iskee oma vakuutuskortti ja That´s it. Emmä tuu maksaan siellä mitään kuluja paikan päällä, joten mun puolesta Tamk voi jättää vaikkapa sen vakuutuksen kokonaan pois mun tiedoista, sillä oma vakuutus on kuitenkin pakollinen.

Krooh krooh oikeesti. Nimiä nyt ei todellakaan kirjotettu paperiin vaan pitää ootella vapun yli, että ohjaaja paneutuu asiaan perusteellisesti. Pitääköhän mun leiriytyä sen oven eteen ja kiusata läsnäolollani niin kauan, että asia hoituu? Fiilis on taas meinaan sellanen, että kohta joku kusee päälle. Toi ohjaaja ite eka ehdotti mulle tätä projektisuunnitelmaa kattamaan sen vikan kuukauden ja nyt se yrittää saada mua luopuun ideasta?? wtf oikeesti? Ja nyt itketään vakuutuksista?

Ja ihan näin by the way, pakko sanoa, että sain aikaiseksi kirjoittaa sen nyyhkykirjeen kv-kordinaattorille jo viikko sitten ja voin kertoo, ei oo vastausta näkynyt. Pitääköhän sitä taas ottaa yhteyttä Tamkoon ja usuttaa niitä noiden mun rienaajien kimppuun?


Paras läppä on se, että likolaisista joku tyyppi on nyt eräässä toisessa hotlassa työharjoittelussa Thaikuis ja sitten ohjaajani kyselee: "mut mites se sai vaan 5 kk?" No vittuako se mulle kuuluu et miks se sai 5 kk?! Koska ne sopi niin toisen hotellin kanssa??!?!?! Koska se meni sinne NYT ja on siellä heinäkuun loppuun saakka. OMG meinasin repiä pöksyni siinä kohtaa. Jos mussutus aiheesta alkaa niin meinaan niin kysyä, että mitäköhän arvon opiskelija tekee siellä 5 kk hotellissa LOW SEASONIN aikaan JOLLOIN EI OO KETÄÄN EES PAIKALLA?!??! Ehkä siks se 5 kk on ok, koska se 5 kk tulee oleen vitun pelkkää lomailua ja perseen kaivelua!!!!!!

Ja sitten mulle russutetaan EDELLEEN jostain työnkuvasta!! Et mitä sä siellä nyt teitkään? Oot lukenu sen lapun jo kaks kertaa!!!!! Oot hyväksynyt sen 2 kertaa!! Miksi pitää palata asiaan vielä?!!
OMG JESUS FUCK

Kiitos ja näkemiin, mä lähen lauantaiaamun kunniaksi koulun kirjastoon hakeen kirjoja avoimen yliopiston kursseja varten. Vittu saatana.



maanantai 23. huhtikuuta 2012

I just invent, then wait until man comes around to needing what I've invented

Varustautumista.

Okei, mä voisin heittää tähän jonkun helvetin hyvin perustellun syy-seuraus-tarinan siitä kuinka tajusin jo aikaa sitten, että ehkäpä ennen thaikkulaa olisi syytä panostaa omaan geariinsa, varsinkin kun  tulee viettämään ainakin 6 kk ulkomailla. Totuus on kuitenkin se, että oon niin mainoksien ja tyhmien juttujen uhri, että nähdessäni viime viikolla ensimmäisen kerran elämässäni Instagramilla modattuja kuvia blogeissa (kuinka säälittävää on vielä se, että nään niitä vasta NYT, haha...) tuli se persposkissa asti tuntuva fiilis mä haluun ja heti. Omaksi edukseni on kuitenkin sanottava, että mitään ei ole vielä hommattu vaan asiaa on tutkittu ja pohdittu monelta eri kantilta ennen the päätöstä.

Kyse on siis siitä, minkä kivan ja ylikalliin hilavitkutinluurin ostan itselleni ennen lähtöä.

Tällä hetkellä omassa taskussa vaikuttaa Nokian N97 mini. Aikoinaan hankittu innosta piukeena ja ainoa syy miksi käytän sitä vielä: qwerty-näppis joka on hiton pätevä (mun nakit ei vaan taivu kosketusnäyttöpaukutteluun). Itseasissa tähän on toinenkin syy, meinaan oon maksanut puhelimesta kahdesti eli suuren vitutuksen siivittämänä olen tapellut luurin kanssa tähän saakka. Ensimmäinen nokialainen otti hieman damagee Phi Phillä pienellä kanoottireissulla eikä vakuutusyhtiö korvannut eurokaan, koska kunnon kansalaisena mainitsin korvaushakemuksessani sanan aallot. Parempi ois ollu vaan esittää vitun tyhmää turistia, jonka puhelin pöllitään näköjään... Luonnon armoille joutuminen on rangaistavampi teko.

Puhelimessa alkaa kuitenkin olemaan enemmän vikoja kuin hupeja eikä se muutenkaan kestäisi enää pitkään mun kourissa. Ärsyttää vaan se, että uudet puhelimet on niin kalliita. Enkä oo mikään tekniikan ihmelapsi et voisin jotenkin fiksusti vertailla niitä keskenään. Kavereillakin on kaikilla oma mielipide ja tottakai jokainen tykkää omastaan eniten.

Ensimmäinen valintaa helpottava rajaus on: EI nokiaa, kiitos tack.

Toinen vaatimus: Haluan ehdottomasti käyttää Instagrammia vaikka se on jo tällä hetkellä niiin wanha juttu ja varmasti kaikki true hipsterit nauraa mut suohon, kun saan vihdoin hankittua luurin ja alan onnessani postaamaan kivoja pikkukuvia, niin IHAN SAMA, haluan sen, piste.

Eli puhelimen pitää olla joko iphone tai Android, mun maailmassa siis Samsung.

Oon aina ollut Macia (maccia, mikä on oikee kirjoitusasu??) ja iphonen kikkeliskokkelis-juttuja vastaan. Vituttaa tollanen jumalan asemaan noussut brändi, jolla epävarmat opiskelijateinit hakee katu-uskottavuutta itelleen ja samalla jotain, minkä avulla voi katsella muuta karjaa nenän varttaan pitkin. Thyi. Lisäksi (tällänen kommarivaltion kasvatti kun oon) ärsyttää se älytön rahastus millä pumpataan viimeisetkin eurot taskusta pihalle kun jokaikisen oheislaitteen on pakkopakko olla applen oma tai muuten sut tuomitaan helvetin ikuiseen kadotukseen.

Tän paasauksen jälkeen luulisi olevan selvää, että valinta kallistuu siihen Samsungiin. Mutta, nyt oon alkanut miettimään, kannattaisiko sittenkin myydä oma sielu saatanalle ja kokeilla sitä Omenaa. Oon koittanut metsästää netistä jotain erilaisia vertailuja et kumpi hakkais kumman, iphone vai android, mut mututuntumalla tässä vielä mennään.

Samsung...

Ainoita miinuksia (eikä ees kovin isoja) on Androidille sadellut isommasta koosta ja muovisesta fiiliksestään. Meinasin tukehtua pullaan kun luin, että uudessa iphone 4s:ssä on joku helkutin microsim-card ja aattelin pelin olevan sillä selvä. Thaikuis on kuitenkin pakko ostaa paikallinen sim-kortti. Sit metsästin netistä ohjeita miten oman sim-kortin voi leikellä microsimin kokoiseksi ja ties mitä muuta commandojuttuu. Lisäksi löytyi aimo annos keskustelupalstoja jossa porukka kyselee, että missä liikkeissä näitä microässiä olisi saatavilla ja jotkut on juossut ympäri kaupunkia kun operaattoreilla ei ole ollut antaa korttia. Höö höö??

Piruuttani kävin googlettamassa Thaikun seiskaeleiskan ja jopas jotakin: heti tuli näkyviin kaikki prepaid-merkit sekä mitä kortteja niillä on saatavilla ja monissa oli microsim edustettuna. Nää on taas näitä juttuja joita ei voi kuin ihmetellä: Helsingissä sä joudut metsästämään korttia ja Thaikuis meet vaan lähikikkarille keskellä viidakkoo ja ostat sen kortin. Siinä teille jotain 3. maailman kehitysmaata!

...vai iphone?
Jos nyt päädyn iphoneen niin mietinnässä on myös se, että ostanko täysin uuden jolloin:
a) maksan itteni kipeeks (ja maksu on suoritettava kokonaan ennen lokakuuta joten ei mitään kk-juttuja)
b) saan takuuta, joka lämmittää mieltä (tosin ei sit enää siel viidakossa, Applen ulottumattomissa)

Tarvitsenko välttämättä sen 4s vai riittäiskö pelkkä 4? Tajuanko mitään eroa näiden välillä??
Toisaalta, ihan sama minkä ostaa niin satasia kuluu, joten itelle helposti ainakin tulee sellanen olo, et paskaaks tässä, otetaan si kaikista hienoin ja kallein, konkurssiin tässä kuitenkin mennään.

Tällä hetkellä kytistelen huuto.netin sivuja jos sinne ilmestyisi joku suht reilulta kuulostava tarjous ilman mitään sonera-lukituksia (miksei kellään ole elisan?). Katsotaan miten tässä käy.

lauantai 21. huhtikuuta 2012

I travel not to go anywhere, but to go. I travel for travel's sake. The great affair is to move.

Mun polvee särkee, mieli on maassa (kannattaako edes mennä street-tunneille eilisen 9h säryn jälkeen?? :<), mut lääkäriaika on nyt varattu ens tiistaille. Siellä sit itkua polvesta ja selästä, aijaijai kun tää wannabe-urheilijan elämä on rankkaa.

Koska ei ole mitään ajankohtaista kerrottavaa (paitsi valitusta vaivoista) niin tyydytään haaveilemaan matkoista ja muistelemaan vanhoja. Tähän masennusteemaan sopii hyvin nää ulkoiselta kovikselta löydetyt Pariisin reissun hautausmaakuvat.

Pariisissa kävin syksyllä 2010 Tiiniksen kanssa kun Easyjetti vielä lensi Helsingistä sinne johonkin 80e menopaluuhintaan. Vietettiin siellä melkein viikko kuluttuan kengänpohjat puhki ja syöden läheiset kahvilat tyhjiksi macaron-leivoksista (tai oltaisiin syöty jos olisi ollut rahaa, Pariisi oli ihan himokallis mesta terveisin 5 krt mäkissä syönyt...).

Cimetière de Montmartre on aika helkkarin iso hautuuma-alue sijaiten Montmartren länsipuolella. Sinne on haudattu paljon 1800-luvun kuuluisuuksia. Haahuilessamme emme tosin löytäneet yhtäkään, mutta oli mesta muuten kyllä aika hc hautaholveineen.















sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Fear cannot be without hope nor hope without fear

Nyt on opiskelumotivaatio kadonnut lumen mukana pääsiäislomalla. Osasyynä saattaa olla liian pitkä vapaa (se pääsiäisloma) jolloin ei voinut tehdä muuta kuin raapia säkkejään tai sitten psykoosin hellittäminen kun suurin osa tehtävistä alkaa olemaan pulkassa (ja puhti ihan loppu). Vielä ei ihan vaan sais luovuttaa sillä aasian opinnoista on suurin homma vielä edessä päin (6 sivun essee, jonka olisin niin helposti voinut kirjoittaa pääsiäisenä... -__-) sekä koulun tentit. EI JAKSAAA!!!
Tavoite on vaan päästä kaikesta läpi, mutta tällä hetkellä tuntuu, että senkin eteen  joutuu näkemään liikaa vaivaa.

Ulkomaanhommissa on tapahtunut seuraavaa viikon aikana:

Tiistai:

Varmistui, että likolaisten kv-ohjaaja sekä kv-opettaja tulee olemaan ohjaajani työharjoittelun ajan (muuten jees, mutta se täti on aika tiukka :D). En oo vieläkään saanut aikaiseksi kirjoittaa omaa armahduskirjelmääni kv-kordinaattorille, mutta tuleva ohjaajani lupasi puhua hänen kanssaan. Koska mun työharjoittelu kestää 6 kk on mulle pakko kehittää siihen joku 5 op ekstrahomma jolloin pisteitä kertyisi 35 ja puolen vuoden pesti tulisi katetuksi.  Suunnitelmissa siis (kiitos ohjaajan keksinnön) olisi projektin suunnittelu ja toteutus työharjoitteluyritykselleni, esim. asiakastytyyväisyyskysely tai markkinointisuunnitelma.

En tiedä johtuuko se siitä, että oon henkisesti jo aika väsynyt kaikkeen tappeluun, mutta meinasin oikeesti alkaa itkeen epätoivosta juteltuani ohjaajan kanssa, kun hän vieläkin oli liikenteessä tyylillä "onko sun ihan välttämätöntä olla siellä se 6 kk? Hmm, hmm, mun tarttee jutella kordinaattorin kanssa ja kysyä hänen mielipidettään... täytyy nyt katsoa miten tämä menee..."

Koitan pitää naamani ja ääneni peruslukemilla kun sanon "no, sen olisi nyt parasta vaan sopia herra kordinaattorille kun sopimuspaperit on jo allekirjoitettu ja lähetetty Thaimaaseen" samaan aikaan mieleni huutaessa TÄÄ EI VITTU VOI OLLA TOTTA, MITÄ VITTUA TÄSSÄ PITÄÄ VIELÄ MIETTIÄ JA KESKUSTELLA?!??!?! SANONKO KUKA VOIS TUNKEA SANONKO MINKÄ SANONKO JUURI MINNE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!"#"&#"&&%#&%"#%"#"%

Mun mielenterveys ei oikeasti kestä enää yhtäkään avstoinkäymistä tän asian saralla. Voisin ottaa itteäni nyt palleista kiinni ja kirjoittaa kordinaattorille nyt sen kirjeen, jotta se tajuaisi mikä on homman nimi mun opinnoissa. Argh.

Keskiviikko:


Tokavika thai-kielen tunti. Toisaalta nyyh, mut toisaalta ens viikon jälkeen on keskiviikkoiltana taas mahdollista joko reenata tai tehdä kouluhommia. Ja tarvittava todistus vaihtoa varten on hanskassa.

Tunnin päätyttyä me jäätiin vielä Pauliksen kanssa siihen jotain säätämään kun Pauliksella oli ongelmia kengän istuvuuden kanssa. Kuulin samalla kun eräs tunnilla oleva tyttö sanoo opettajalle, että hän ei pääse vikalle tunnille kun hänellä on vaihtoonlähtöinfo silloin. Mraah, no meikähän on ihan kärppänä siinä heti:
"Anteeks, minne sä oot menossa vaihtoon?"
"Bangkokiin ensi syksynä."
"Mistä koulusta sä oot??"
"TAMKista."
"MONTAKO PISTETTÄ SULLA OLI?!??!?!?!?!"
"Olisi mulla ollut pisteitä, mutta niitä ei koskaan kysytty."
" O.O MIKSEI!?! "
"EI sinne hakenut kuin 2 opiskelijaa joten me päästiin ilman pisterankkausta."
"WUUUT?? Meille herra H. (kordinaattori) sanoi, et sinne hakee satamiljoona ihmistä ettei ees kannata hakea. Että me ollaan tässä juuri keräilemässä niitä pisteitä hiki hatussa syksyn 2013 vaihtoa varten."
"Joo, samaa se mullekin sanoi ja olin jo henkisesti valmistautunut siihen, että pääsen kakkoskohteeseen vaihtoon."

MITÄ KUSETUSTA?!?
Tässä on siis selkeä, kiistämätön todiste siitä, kuinka kordinaattorin kusipääasenteen takia ihmiset ei edes yritä hakea. Tosin tässä kohtaa pitää sanoa, että oon mäkin sen verran kusipää, että oon nyt Pauliksen kanssa ihan hiljaa tästä, tehköön saatanan kätyri hommansa loppuun myös ensi vuonna niin me liidetään Bangkokkiin niin että paukkuu. Sopii mulle. IHAN TÄYDELLISESTI.

Torstai:

Työharjoittelupaikan pomolta tuli viestiä, että paperit on nyt allekirjoitettu ja laitettu postiin kera viisumia varten tarvittavien asiakirjojen. Lähetys on perillä kuun lopussa. JEEJEJJEE!
Olisi olut tottakai huippua jos sen sopparin olis saanut skannattuna niin olisin jo nyt voinut täyttää apuraha- ja kelahakemukset, mutta en valita. Teen ne sitten viimeistään toukokuun alussa.

Samoin tuli pieni henkinen faak, kun pomo oli kirjoittanut hakemukseen, että saan 250e palkkaa/kk joka menee sitten asumiskustannuksiin, jotka ovat, yllättäen, 250e. Kelalta siis herahtaa automaattisesti asumistuki täytenä: JES!; mutta samalla tää meinaa sitä, että mulle kirjataan tietoihin 500e:n tulot tälle vuodelle ja 750e:n tulot ens vuodelle: EI HYVÄ. Pitää siis olla vielä enemmän silmä kovana omien tulojen kanssa nyt kesällä.

Joo, tiiän, ihan läppä joku 500e, mutta mulla on nyt niiiiiiiin tiukilla jokainen euro, että se vaikuttaa ja paljon. Lisäksi se apuraha-homma ei ole vielä selvinnyt ja jos sieltä lurahtaakin mulle joku tonni niin oon ihan lirissä.

Näillä mennään nyt!

maanantai 9. huhtikuuta 2012

cause i'm leavin on a jet plane, don't know if i'll be back again

Pieni tarina mun ekasta reppumatkasta tammikuussa 2008, matkasta josta jäi traumat muutamaks vuodeks ja jonka takia aattelin, että reppureissailu ei vaan oo mun juttu. No ei se vieläkään oo sanan varsinaisessa merkityksessä, mä en meinaan ikinä enää suostu kantamaan rinkkaa missään vaikka se kuinka olisi kaikista fiksuin vaihtoehto. Lisäksi sellanen järjetön pennin venyttäminen, kun kyseessä on oikeesti joku euron neljännesosasäästöä voi mun puolestani imeä paskaa. Porukka säästää 2 euroa ja on niin vitun polleena eikä tajua, että puolet päivästä on mennyt hukkaan halvinta paskaa etsiessä. Mä maksan ja mun elämä on helppoo.
Eli muuten paikasta toiseen ravailu, uusien mestojen tutkailu ja uusiin tyyppeihin tutustuminen on tosi jees.




Multa on ihan turha kysyä, että mikä hitto sai mut haluamaan Intiaan. Varsinkin kun nyt mä ennemmin puren käteni irti kun lähden sinne uudestaan. Tiedän, homma on myös omasta asenteesta kiinni ja tiedän, mun asenne ei ollut paras mahdollinen JA tiedän myös ihmisiä kenen mielestä Intia oli kiva paikka mut se ei vaan iskenyt muhun millään tasolla. Yhtään. Ihmiset oli ovelia pikku kusipäitä, jopa kerjäläiset tuntu olevan niin vitun koppavia. Erkkikään ei ottanut selvää niiden pään pyörittämisestä, oliko se kyllä vai ei, ihan sama mitä kysyi niin aina vaan pyöriteltiin päätä. Kaikkialla oli ihan vitun paskasta, PASKAA oli joka puolella. Ne oli kuin pieniä eläimiä paskoessaan juna-asemalla raiteille vaikka muut ihmiset näki. Likaa, likaa, likaa silmänkantamattomiin. Erään hotellin lattian pesu koostui siitä, että sellaista paskasta risukasaa kasteltiin paskaseen veteen ja sen jälkeen pyöriteltiin lattialla niin, että lika vaan levisi laajemmalle alueelle.



Junalippua varten sun piti jonottaa kolmessa eri jonossa, täyttää viisi eri hakemusta ja sen jälkeen tajuta, että oot vittu väärällä asemalla. Melkein itkin onnesta kun Kochissa törmäsi Subwayhin. Lonely Planetin Intia-kirjan voi polttaa roviolla, mikään ei ollut siellä missä sen kuului olla. Kun meni katsomaan "nähtävyyksiä" niin monen tunnin jälkeen löysi ränsistyneen temppelialueen täynnä lehmänpaskaa. Wau. Mistään ei tullut sellaista oloa, että jee, onko kuinka upeeta??! Ainoo suuri ihmetyksen aihe on se, kuinka yli kilometrin mittainen juna selvis Kochista Mumbaihin ilman suurempia kommervenkkejä 41 tunnin rapsakalla matkalla 3. luokassa.





Oliko kulttuurishokki? NO OLIKO???!! Koko matka ihan järkyttävää vitutusta. Osa omaa syytä kun ei vaan voinut asioiden antaa olla ja hermostui kaikesta. Osa matkaseuran, jonka idioottimaisuus ja hällä väliä asenne sai veren kiehumaan. Osa ainaisen nälän ja ruuan puutteen sillä en voinut syödä siellä paljon mitään kiitos tulisuuden ja ripulilta näyttävän kulinaristiherkkujen. Muutamia päiviä mentiin vaan mehua juoden ja maailmaa kiroten. Kuten tekstistä ehkä hieman kuultaa läpi, oon aika puolueellinen tässä. Johtuu siitä, että tolloin olin ihmisenä vielä ihan saakelin ehdoton ja kaikki mikä ei mennyt oman suunnitelman mukaan oli suora sodanjulistus mun persoonaa kohtaan. Lisäksi en osannut kenties käsitellä pettymystä, että Intia ei ollutkaan sellainen paikka kuin luulin eli aloin vihaamaan kaikkea siellä olevaa.




Jos jotain positiivista pitää sanoa niin Goa oli suht samantyyppinen hippilomailukohde kuin Thaimaan pikkusaaret. Eli byebye kaikki uskottavuus rankkana backpackerina. Ainoa mesta mikä tuntui siedettävältä oli Intian turistihelvetti piripäineen ja vapaine viinoineen. Muuten kaikki kaupungit oli ihan samannäköisiä; likaisia, haisevia ja sekaisia. Kun yhden nähtävyyden etsimiseen oli mennyt 3h +40 asteen lämmössä, ei enää jaksanut tehdä mitään. Goalla oli sentään ranta, palmuja, sininen taivas ja hyviä ravintoloita. Shoppailu nyt oli mitä oli, mähän kun oon tällänen truehippi niin eipä paljoo jaksanu kiinnostaa liehupaidat ja norsulaukut. Kangaskaupat oli tosi jees kun sellasiin eksyi markkinoiden tiimellyksessä ja mulla on vieläkin kankaita, pitsejä ja muita härpäkkäitä venailemassa inspiraatiota ja aikaa.



Mulla jo puolessa välissä iski armoton koti-ikävä ja halu päästä normaalin elämän sekaan. Se päämäärätön haahuilu Intian kaupungeissa oli hiton puuduttavaa kun mikään ei kiinnostanut. Mä koitan kaivella mun matkapäiväkirjasta meidän reittiä, sillä oon jo unohtanut kaupunkien nimet.
Homma alkoi Mumbaista josta me lähdettiin ihanalla yöbussilla sisämaahan Aurangabadiin. Sieltä Goalle Palolem beachille ja 8.matkapäivänä Anjuna beachille (siis nää nimet ei sano mulle mitään enää..) jossa vuokrattiin mopedi ja käytiin muilla rannoilla sekä Goan pääkaupungissa Panjimissa (joka oli täynnä katolilaisia kirkkoja, kuinka helmee?).



21.matkapäivänä rullailtiin Mangaloreen, joka sijaitsee Karnatakassa. Neljän päivän jälkeen Kochiin Keralaan ja sieltä vihdoinkin kotia kohti 12.2.2008. Tähän kohtaan tuli se ihana 41 tunnin junamatka Kochista Mumbaihin (piti käydä välissä itärannikolla voi jumalauta!), jonka jälkeen riisuin kaikki vaatteeni, heitin ne roskikseen ja hinkkasin itteni vereslihalle suihkussa kaiken sen paskan jälkeen. Koitappa sihtailla kustas junan vessana toimivaan reikään kun a) juna heiluu ja nykii pahemmin kuin epileptikko ja b) kusta ja paskaa vyöryää sun päälle lattiasta, seinistä ja katosta. Ei ihan ollu nappisuoritus mulla ja reissun päätteeksi haisin pahemmalle kuin keskustorilla pyörivät puliveijarit.





Vietettiin Mumbaissa yksi päivä ennen lentokentälle haahuilua ja tuhlattiin vikat rahat turhiin tuliaisiin. Mumbaissa näkyi jo sellasta ihan kivaa tavaraa, yksi clutchi on vieläkin käytössä. Ettei vaan sitä ainaista aurinkopaljeteilla koristeltuja napatanssihuiveja...
Kenelle Intia sopii? No ei ainakaan mulle, se on tullut jo selväksi. Kun viime vuoden maaliskuussa oli lähtö Thaimaaseen ekan kerran mä en odottanut liikoja. Olin varma, että paikka on samanlainen ja valmistauduin henksiesti jo siihen, että mikään ei toimisi. No, yllätys oli aika kova kun perille pääsi; maat oli mulle kuin yö ja päivä. Vaikka suurinpiirtein samoissa lähtökodissa ollaan niin voiko erilaisempaa olla? Ja siksi Thaimaa vei mun sydämen.

Jos oot hippi, et hermostu ikinä mistään (tai oot vaan syönyt liikaa sieniä) ja ylimääräinen säätäminen on kivaa niin Intia on varmaan oikee paikka sulle. Ei, mä en osaa sanoa kenelle Intia sopii, jonkun sellasen joka on kauhee fani pitäis kertoa Intian hyviä puolia, mä en siihen pysty.

Ja vaikka nyt tiedostankin sen, että osa paskasta johtu ihan omasta ittestäni niin en siltikään ole halukas lähtemään sinne uusiksi. Why to push? Raahailen mun ennakkoluuloista persettäni mielummin paikkoihin, joissa on mukavaa olla näin kapitalistisen rotan ja riistäjän silmin.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Life is a moderately good play with a badly written third act

Okei, tää on tällänen vinkuteksti, mutta mä uskon vakaasti, että kun mä itken tänne niin mun henkinen olo paranee.

Mikään ei ole vialla, päinvastoin, mutta oon nyt jotenkin ihan helkkarin väsynyt. Ja haluun namia!
Ja vaikka oon raatanut perse ruvella kouluhommien kanssa niin nyt tuntuu että niitä vaan on, on, on ja on...
JA noi aasia-opinnot nyt hieman ahdistaa sillä en osaa päättää, että mistä tekisin sen suurimman esseen. Selkein aihe olisi ruokakulttuuri, mut sit se olis myös helpoin. Muita aiheita ovat majoituspalvelut ja niiden rakenteet, turismi ja sen rakenne sekä palvelukulttuuri. Turismin nyt varmaankin valitsen, sillä se koskettaa itseäni eniten, sit vaan tuli sellanen paniikki, et MISTÄ MÄ KIRJOTAN ja mistä mä etin tietoo ÄÄÄ!
Ennen tuota pitäisi vielä pieraista se 2 sivun essee mediaseurannasta ja vielä luritella jotkut tarinat meijän "foorumille". Nooh, nythän sitä aikaa on kun pääsiäinen pärähtää käyntiin...

Kyl se varmaan helpottaa kun vaan alkaa tekeen, tää alku on aina kivistä.
Tulostin itelleni nyt 4 eri opparia, saan huomenna koulusta 2 vanhempaa lainaan sekä tilasin kaukolainasta joku 4 kirjaa koskien thaimaata joten isomman esseen kohdalla tää taitaa aluksi olla sellaista massiivista tiedon hankintaa.

Tänään oli myös toka thai-kielen tunti. Jii sip sii on 24, mietin sitä ja haaveilen sipseistä...
Kesällä on aikaa hakata sitten noita lauseita päähän ja paree kyl oppia ennen lähtöä edes jotain lisää.

Tänään muuten tapahtui aikasmoinen breakthrough työharjoittelun saralla. Työharjoittelupaikka sanoi vähän niinkuin sivulauseessa, et vois alkaa jo jotain tapahtuun tai otetaan joku muu tilalle niin tällä argumentilla sain kv-toimiston siunauksen työharjoittelusopimuksen lähettämiseen Thaimaaseen. Jihuu! Eli homma lähtee rullaileen. Huomenna kuulen oisko meijän ryhmän valmentaja mun harjoitteluohjaaja vai oisko se sit kv-ope. Lisäksi mulle keksittiin, että voisin sillä periaatteella olla mestoilla 6 kk, että tekisin sinne 5 op suuruisen projektityön! Eli esim. markkinointisuunnitelma tai asiakastyytyväisyyskysely.

Halleluiaa! Mä kirjotan sen runon kv-kordinaattorille pääsiäisen aikana ja ehkä tää alkaa nyt rullaileen hyvin eteenpäin. Ja saan pätevät opinnot itelleni kasaan.

Tää oli turha teksti, mutta teki tehtävänsä. Meen nukkumaan ja huomenna on uusi uljas päivä odottelemassa mua. Sit vaan perse tuoliin ja hommiin.

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Knowledge comes, but wisdom lingers

 Eilen kun koitin ettiä tietoa Thaimaasta ja siihen liittyvää kirjallisuutta Aasia-opintoja varten niin törmäsin lopputyösivustoon, Theseus.fi:hin, jossa on eri AMKien lopputöitä laitettu verkkoon + ne voi ladata PDF-tiedostona. Hakusanaksi kun laittoi Thaimaa niin tuli yli 200 hakutulosta joista moni oli aikas kiinnostava:

-Työskentely Thaimaassa - Opas paratiisiin
-Yrittäjäksi paratiisiin
-Laadukas opiskelijavaihtokokemus Aasiassa

Yms yms. kivaa :3


Taitaa hieman printteri laulaa keskiviikkona koulussa...
Lisäksi löytyi muutamia kirjoja jotka pitää ottaa kaukolainana koulun kirjastosta, harmittaa nyt se, että ne ei todellakaan kerkee ennen pääsiäistä mulle, jolloin ei olisi muuta kuin aikaa tehä noita esseitä. Ainakin saan sitten sen media-follow upin kyhättyä, mut olis kyl hyvä pikkuhiljaa aloitella sitä megalomaanista 6 sivun enkkutekstiä. 

Onneks alkaa muut kouluhommat olemaan jo pulkassa, ainakin niin, ettei kotona enää tarvitse tehä mitään vaan kaikki hoituu koulutuntien aikana. Voi sitten hikoilla Aasian kanssa samalla kun yrittää selvitä tenteistä kuun lopussa. 

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Don't find fault, find a remedy

Päätimpä tänään käväistä kv-toimistolla kyselemässä, että onko ne saaneet mun maileja ja jos on, onko asia kuinka sekanen.

Plussaa siitä, että asia on hoidossa.
Miinusta siitä, että taho joka vittuilee onkin yllättäen liiketalouden yksikkö (turha varmaan edes kirjoittaa että KUKA henkilö on kyseessä ärrrärrräärrr).

Kv-toimisto on nyt viikon verran keskustellut asiasta, mutta keskusteluja pitää jatkaa sillä meidän puolella ei nähtävästi ymmärretä Thaimaan lainsäädäntöä ja oleskelulupa-asioita persereijän vertaa. He kun olivat ehdottaneet fiksuina, että jos työnantaja vaatii 6 kk läsnäoloa niin mähän voisin sen yhden kuukauden olla ihan vain töissä siellä.

hmm......
NOT.

Onneks kv-toimisto on kartalla ja mun puolella ja he sanoivat nyt yrittävänsä vääntää rautalangasta likon tyypeille, että Thaimaaseen ei voi vaan mennä töihin, sillä se on a)laitonta b) mä menettäisin sosiaaliturvaetuudet Suomessa. Hienoa! Ei voi muuta sanoa kuin hienoa! Kuinka kv-asioita hoitava henkilö ei pysty omassa pikku maailmassaan käsittämään, että on muitakin paikkoja olemassa kuin EU ja siellä säännöt ei oo ihan samat?

Kv-toimiston häiskät totes mulle kyllä, että " se 6 kk siihen sopimukseen laitetaan, älä siitä huoli, ne saa sit ite siellä miettiä miten ne ymppää opintopisteet sun tutkintoon." Oujeah! Enää en oo taistelemassa yksin tuulimyllyjä vastaan. Hienointahan tässä on se, että he selittivät mulle kuinka tämä 5kk=200pvä=30op on helvetin vanha laskutapa ja uuden mukaan 30op nimenomaan on 6 kk kun tunneiksi laksetaan 27h/vko. ETTÄ MITÄ VITTUA SIELLÄ NYT VAMMAILLAAN HÄ?!?!

Kv-tyypit lupasivat, että asia hoituu kyllä vielä kevään aikana, jolloin saan ne apurahat ennen kesää ja pystyn hankkimaan pelit ja rensselit matkaa varten.

Samalla kyselin vaihtoon lähtemisestä ja siitä, että omalla suunnitelmallani mulla ei olisi vaihtoon lähtiessä kuin pakollisia opintoja suorittamatta, eli voisinko silloin edes lähteä. He painottivat nimenomaan sitä, että vaihdossa pyritään suorittamaan pakollisia opintoja ja koska monet lähtee vasta 3. vuotena on monilla jo vapaasti valittavia suoritettuna, joten harvalle opiskelijalle vaihto-opinnot saadaan ympättyä VAIN valinnaisiin.

Hekään eivät ymmärtäneet, miksei todistukseen voisi kirjoittaa enemmän opintopisteitä kuin 210, ja naamoista näki, että likon toimintatapa vitutti kun sille ei oo mitään perustetta (ellei vittuilua opiskelijoille lasketa) ja kuulemma monilla muilla TAMKin aloilla kirjataan ekstraopintopisteitä todistukseen. Kunhan valmistuu määräajassa. 

He kehoittivat ottamaan yhteyttä kv-kordinaattoriin ja selittämään nätisti oma opiskelusuunnitelma, joka esittäisi sen sitten opetuspäällikölle ja näin mulle voitaisiin katsoa pakollisia kursseja joiden suoritus vaihdossa onnistuisi ja mä oikeesti saattaisin valmistua 3 vuodessa (wohoo!). Koska kuulemma meijän pakollisten opintojen sisällä on myös korvattavia opintoja joita ei olekaan pakko suorittaa! :D

Jos tänään illalla jaksaa niin vois alkaa vääntämään runoa kordinaattorille, mut viimeistään sitten keskiviikkona.

Ihanaa kun ne totes siellä mulle:
"Sulla on ihan järkyttävä draivi sinne ja selkeet suunnitelmat, niin emmä näe miksei toi onnistuis."
IHANAAA! Kiitos, kiitos kiitos...
Ettei vaan taas tuu sitä samaa "no mitä sä sinne haet, on täällä muitakin paikkoja mässynmässynmää".

Nyt sit vaan kiltisti ootellaan, että kv-toimisto saa hakattua järkeä likolaisten päähän + järkkäilen sen suunnittelupalaverin kordinaattorin kanssa (en malta oottaa taas sitä painostavaa ilmapiiriä).


sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

All change is not growth, as all movement is not forward

 Säästetään, säästetään, joka asiassa säästetään.
Toisaalta on hieman kummallista, että samaan aikaan kun puhutaan, että nuoret syrjäytyy ja kehitellään kaikenlaisia ohjelmia, millä kaikki hampuusit saatais takaisin osaksi yhteiskuntaa niin leikataan näinkin monta opiskelupaikkaa veke. Eiks toi olis just hyvä, että porukalla olisi mahdollisuus saada ittelleen tekemistä 4-5 vuodeks? Vaikka se Kelan luukku odottaisikin lopussa (ja armoton vitutus).




Tradenomeilta lähtee 30 opiskelupaikkaa ja ne heivataan pois Ikaalisista. Kiva muutos mun mielestä on se, että matkailualan lähtiessä kokonaan pois, tradenomeille tulee mahdollisuus sisällyttää matkailualan opintoja omaan tutkintoonsa. Sitä mä mielelläni opiskelisin! Nyt ne menee itellä Avoimen yliopiston kautta.  Enkä kyl edelleenkään ymmärrä miksei voi opiskella enemmän kuin 210 op jos niistä maksaa itse. En sit toisaalta tiiä, että vaikka ne olisikin siellä todistuksessa mukana niin katsooko kukaan niitä?? Saahan sieltä avoimesta sen oman todistuksen käydyistä kursseista.

 ****
Sitten ihan tällaisena btw-huomiona, kv-toimisto ja kv-kordinaattori eivät oo vieläkään vastanneet mulle. Oonko mä jollain mustalla listalla nykyään? Jos niillä on kauhee kiire niin mun mielestä olis mukavaa, että silloin laitettais nopee viesti "Tutkimme asiaa ja palaamme myöhemmin". Sit tietäisin, että ne on ainakin hoitamassa hommia eteenpäin.

Koulua on nyt 5 vkoo enää + lopputentti ja -näyttö niin olisi KOVIN mukavaa, jos se mun työharjoittelusopimus saataisiin tehtyä loppuun saakka ennen lomaa. Syksylle kuitenkin jää viisumin hommaaminen yms. muut ihanat kommenrvenkit niin jotain ois hyvä olla pulkassa. + Sitten mä voin varata lennot vielä ihmisten hintaan!!!! 

Ens viikolla meen sit häiriköimään taas ihmisiä ihan face to face jos ei vastauksia ala kuulumaan.