torstai 28. kesäkuuta 2012

Aonang

Railayn vekkuleiden tapahtumien jälkeen jätimme haikeat (tai laimeat) jäähyväiset pojille ja suuntasimme pitkähäntäveneellä Ao Nangiin. Pojat lähti Bangkokkiin huo..pariksi päiväksi hengaileen ennen lentoa takaisin Maltalle. Aonangin ranta sijaitsee Krabilla ja sinne tehdään myös valmispakettimatkoja Suomesta.

Me oltiin mestoilla muistaakseni vain 2 yötä ja otettiin aika iisisti. Piti vähän kerätä voimia, sillä full moon oli tulossa. Käppäiltiin Aonangilla vain pääkatua ja rantakatua pitkin ja se fiilis mikä siellä tuli, niin en ihan kärppänä kyllä menisi uudestaan. Voi olla, että ne samat turistikrääsät oli nähnyt jo liian monta kertaa ja tuolla ne alkoi sitten oikein kunnolla kyrsimään. Myös intialaiset yli-innokkaat myyjät sai vanteen kiristymään päässä, varsinkin kun sen thaikun kusettaman 100 bahtin sijaan tää koleran syömä apina koitti ottaa välistä vähintääm 500 bahtia. Ruokapaikat oli ihan hirveitä (ainakin ne minne me eksyttiin), just sellasta ylihintasta huonosti valmistettua länkkäriruokaa. Onneks meijän hotlalla oli oma pikku rafla missä tomera täti iski Phad Thait tulille.
Suurin ilomme Aonangissa oli -huomaako joku muuten pientä idioottimaista ristiriitaa mun puheissa? - vanha kunnon ystävämme Mäkkäri ja sen hiilaripullat. Kapitalismin pyhä symboli ja
länkkäriläskien päiväunien kiihottaja. Turha siis kai mun mussuttaa, että aonang oli jo liian turistipaikka, eihän silloin siellä olis ollu mäkkäriäkään! Me rullattiin sinne heti kun huone oli hankittu ja iskettiin Big Macit (large) naamariin. Käytiinköhän me siellä yhteensä kolme kertaa 24h sisällä... :D aah!
Tää oli nyt vähän tällainen mesta, aikalailla läpikulkupaikka meille. Varmasti siellä olisi ollut paljon kaikkee hienoa nähtävää (ja mielestäni tuolta sai tehtyä kivoja veneretkiä läheisille pikkusaarille), mutta oma kunto ja fiilis ei kyennyt muuhun kuin makaamiseen. Rannalla, hotellilla, mäkkipullan päällä, mäkkipullan alla ja totisesti,myös mäkkipullan vieressä. Alkaa ensimmäinen reissu olemaan puolessa välissä omien hatarien laskujen mukaan ainakin. Seuraavaksi me matkasimme hieman pidemmän reitin aina Koh Phanganin saarelle viettämään sitä aitoa ja alkuperäistä FULL MOON PARTYA!!!!

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Muay Thai gear

Nyt on peräti 2,5 viikkoa harrastettu tätä jaloa amazonien lajia ja oon kyllä niin into piukeena mahdollisuudesta päästä hakatuksi pari kertaa viikossa. Ekalla viikolla hankin itselleni nilkkasuojat, käsisiteet (3m) ja hammassuojat, mutta vielä on hieman ujo olo käyttää esim. siteitä reeneissä. Kun ei niitä osaa sitoa!! Perkale... Mutta koko ajan mennään vauhdilla eteenpäin ja aletaan jo hakkaan toisia, joten eilisten reenien jälkeen päätin hankkia aikalailla kaikki oleelliset reenivarusteet (puuttuu enää alasuoja, mutta en oo siitä  vielä 100% varma et onko naisille joku oma tms. niin jätin ostamatta).

Rahaa on palanut ihan kivasti, ainakin 250e :DD Hups...
Juttuja oon ostanut alla olevista mestoista aina sen mukaan, missä hinta on kohdallaan ja löytyy oikeeta kokoa:


En malta oottaa, et noi tulee postista! Haha, pinkit nyrkkeilyhanskat, keltaiset siteet ja paljettipöksyt. Tyylikkyys ennen kaikkea.




maanantai 18. kesäkuuta 2012

Voi kyynel

Tästä tulee tämmöinen raivokas avautumisviesti, mutta mun on pakko purkaa tää veetutus edes johonkin. Jos voisin niin löisin itteeni, sillä vaikka kuinka tätä asiaa kääntelee niin oma tyhmyys taas ratkaisi asian omaksi häviökseni.

Tuli äsken postissa lasku Itä-Suomen yliopistolta kurssista "matkailun liiketoimintaosaaminen". Olin siinä, et wtf, vitun myyrät koittaa kusettaa mua. Maksoinhan samaan paikkaan keväällä jo 100e tästä ja yhdestä toisesta kurssista. Kaivoin siis edellisen laskun esiin ja näppäilin tiedustelunron näyttöön. Ja sitten selviää, että MÄ OON KÄYNYT VÄÄRÄN KURSSIN!!! Mun olis pitäny mennä kurssile "Matkailu taloudellisena toimintana". MITÄ VIIIITTTTUAAA!!!?!??!

Kuten yllä jo kirjotin, oma vika, mitäs olin sika, hahhaaa, elisin VOINUT hieman katsoa tarkemmin. Mutta pakko kuitenkin tähän kirjata lieventäviä asiahaaroja koko homman toimivuudesta, jotka pistää miettimään et miten vitussa näinkin voi taas käydä:
1) vittuako siellä on tarjolla noin samannimiset ja saman laajuiset kurssit sekoittamassa kiireisen opiskelija arkea
 2) Vittuako niiden Moodle on niin saatanan sekainen, että pelkästään sinne kirjautuminen vaatii jonkinlaista suosionosoitusta jumalilta, 3 eri kirjautumisvaihtoehtoa!!!
3) Vittuako se Moodle antaa mun mennä sellaisille kursseille joille en oo ilmoittautunu!!!!! On se kätevää, annetaan vapaa pääsy minne vaan ja sitten laitetaan lasku perään. AMK:n avoimessa oli näkyvissä tasan se kurssi mihin ilmoittautu.

Muija luurin toisessa pääsäs vaikutti saakelin nahealta ämmältä jaoka vaan totesi, että hän nyt ottaa selvää asiasta ja on sitten yhteydessä.
Eli, joudunko mä nyt maksaamaan ton?
Joudunko mä käymään sen toisenkin kurssin?
Mitä mun koulun opot sanoo tosta, meneekö tää uusi kurssi vanhan tilalle?
Kelan tuet kesälle?
GRAA!
Tää oli totisesti huono päivä herätä :(

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Beware the hobby that eats

Omien synttärien kunniaksi ajattelin, että maailmankaikkeus olisi suopealla tuulella ja säälistä antaisi mun onnistua netissä suuresti pelotelluista macaronsien leivonnassa. Ohjeen otin Valiolta, muista ohjeista poiketen tässä leivoksiin tyrkätään mukaan rahtunen perunajauhoja ja taas tavallinen sokeri jätetään pois. Omasta mielestäni maistuu hyvälle ja sehän on tärkeintä. Muiden ohjeiden mukaan tosin vanhensin valkuaisia yön yli huoneenlämmössä sillä se auttaa taikinaa muuttumaan oikeanlaiseksi. Ja nää poropeukalot kyllä tarvitsee kaiken mahdollisen avun.

 Jos on kova leipoon ja omasta kaapista löytyy elintarvikevärejä ja jotain hilloja valmiiksi, kallein hankinta macaronseja varten on mantelijauhe joka maksaa n.2e/pussi. Stockmannilta saa pakasteena Suomeen rahdattuja macaronseja 0,96e/kpl ja näiden omien hinnaksi tulee murto-osa tuosta ryöstöhinnasta. Sokeripossun unelma!

Harmi vaan, että alkuinnostuksen jälkeen tuli vähän ällö-olo kun maha ui sokerihuurussa. Tavoitteena siis tyrkätä näitä kaikille halukkaille ja lihottaa muut, haha.

Oon vuosien saatossa oppinut nyt leipomaan juustokakun, muffineja ja macaronseja. Ehkä joskus 50-vuotiaana voisin olla kypsää kamaa jonkun möhömahan vaimoksi.
 

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Railay

Phi Phin jälkeen suunnattiin Railayn biitsille. Railay sijaitsee Krabilla, lähellä Ao Nangia. Vaikka mesta onkin sisämaassa, sinne ei pääse teitä pitkin mistään. Eka matkattiin isolla paatilla ja lähempänä rantaa tuli pikkaiset pitkähäntäveneet hakemaan porukkaa ja kuljetti rantaan asti. Ei laitureita, ei satamaa, laukku ylös ja kahlaus rantaan.

Paikka on hiukan hämäävä, koska se vaikuttaa ihan pieneltä saarelta jolla on kaksi rantaa: rikkaiden hieno ranta ja köyhien viidakkoranta. Maata on välissä joku hieman reipas kilsa jos sitäkään (2 painavaa laukkua käsissä 35 asteen helteessä hämärtää hiukan etäisyyksiä...).

Sanomattakin selvää, että me lyllerrettiin sinne köyhien puolelle. Siellä ei sinänsä edes ollut kunnon rantaa vaan puut kasvoi suoraan merestä eikä hiekkaa pahemmin ollut.

Railay on sellainen paikka, että sinne kannattaa mennä yhdeksi, max. 2 yöksi. Ellei ole tietty joku hullu vuorikiipeilijä. Me oltiin se 2 yötä ja se riitti vallan mainiosti kaiken näkemiseen ja sen toteamiseen, ettei mitään nähtävää ole. Rikkaiden biitsi oli toosi hieno, yks näteimmistä rannoista mitä tuolla on nähnyt, mutta hotlat siellä makso joku 5000 bahtia/yö ja pikkukiskasta ostettu Magnum-jäätelö maksoi 1,50 EUROA. Siellä ei ollut edes 7eleveniä ja silloin voidaan sanoa, et perseessä ollaan ja syvällä mutkan takana. Rahaa meni peruselämiseen hiukan liikaa meidän rottien makuun.
Ekana oli pakko hommata hotellihuone. Pojat jäi istuun raflaan ja me tytöt lähettiin käppäileen etsimään sopivaa majotusta. Käveltiin varmaan koko vitun saari ympäri ja ainoo edukas hotla joka löydettiin oli vuoriviidakkoon askarreltu koirankoppi-bungalowi missä oli myrkynvihreet seinät ja keskitysleiriltä pöllityt patjat lattialla. Nuutuneina palattiin kertoon pojille löydöistämme ja sitten selvisikin, että raflan omistaja oli hommannut meille jonkun hyvän paikan lähistöltä. Närkästyneinä mentiin katsomaan ja nooh... se oli ihan oikea hotelli josta me saatiin suuri 4 hengen bungalow-rivitalon päätypätkä itsellemme. Mesta oli kunnon resortti missä oli uima-allas ja pikkunen kauppa. En muista paljonko maksettiin per nassu, mutta alle 200 bahtia eli ei mitään.
Pojat= 1
Tytöt= 0
Oli muutenkin aika nöyrää, sillä Phi Phi-seikkailujen jälkeen fiilis oli hieman kireä. Tuntui, että jätkillä meinas mennä hermo meihin ja vaikka ihan reilusti kysyttiin mikä vaivaa ja että me voidaan hengata kyl erikseen, ei tässä tartte turhaan herkistellä, niin mitään ei myönnetty. Edes reissun jälkeen!

Täällä mulle tuli ekat itkupotkuraivarit, joten eka ilta meni mököttäessä ja menin sit aikaisin nukkumaan. Syynä outsider-fiilis kun en vaan jaksanut enää istua ja ryypätä eikä kukaan ollu kiinnostunut tanssimisesta. Alko ketuttaan se meininki ja breezerit alkoi tulemaan jo korvista ulos. Sit ei muuta kuin kivekset piiloon, unta palloon ja aamulla herätys uuteen uljaaseen päivään. Seuraavana päivä mentiin kauniiden ja rikkaiden rantaan ottamaan aurinkoa ja oli niiiiiiiiin kuuma. Kuvailtiin pieniä pallonpyörittelijärapuja ja tissinaisia. Mun mielestä tällainen yleinen tissien esittely ei ihan sovi Thaimaassa, varsinkaan jos on kyse yleisestä rannasta. Porukka on kuitenkin suht korrektia tuolla ja tosi siveää (ne huorakatujen hullut on sit erikseen), joten paikallisväestön edessä nakuilu on hieman kyseenalaista. Mut kukin tavallaan...
Los Turismoksien häät!
Ja siitä se ilta sitten lähtikin käyntiin ylihalvan puffetin kautta josta sai jopa perunoita! Syötiin niin paljon että meinas maha räjähtää, röyhtäiltiin hieman ja sit syötiin vielä lisää. Onneks paikan ainoo kunnon baari oli ihan vieressä niin ei tarttenut kovin pitkää matkaa pyöriä läskeinensä paikalle.
Kuuman tulishown, 11 ylihintaisen breezerin ja muutaman paukun jälkeen aloin oleen aika valmista kauraa. Sit kun vielä alettiin soittamaan hyvää musaa niin olin sit kärppänä siellä hampaattomien thaimaalaisten keskellä jorailemassa sydämeni kyllyydestä. Pientä tzigi tzigi-wiglailua ja pääsin sitten loppuillasta lipaisemaan paikan malesialaista tulenpyörittelijä-monkeyboytä ja aiheutin parille ruotsalaiselle tytölle megavitutuksen :P Elämä on!
Ja aamulla olo olikin niin hehkee... Ei fyysistä krapulaa, mut se henkineen nuupahtaneisuus oli ylitsevuotavaa. Viidakon prinssi koitti saada mua jäämään mestoille vielä päiväksi, mutta me oltiin ostettu jo liput Ao Nangille enkä krapulaltani osannut aatella mitään uusia lemmenseikkailuja (mikä näin jälkikäteen hiukan ketuttaa, mutta oon ihan hirvee ihmisvihaaja ryyppyillan jälkeen eikä sille maha mitään).

Sit ei muuta kuin traktorin kyytiin (kyllä, traktorin) joka hilas meijät mereen ja pitkähäntäveneen viereen. Ja näin päättyi poikien ja tyttöjen yhteinen seikkailu ja Thaimaareissun part 2. Girl edition alkoi.

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Happy BD to Mee!

25 vuotta!

Nooh, mä en oo oikein välittänyt näistä vuosijuhlista jo hetkeen.
Lohduttavaa on se, että vaikka vuodet kuluu niin silti sitä vaan on
samanlainen  dorka kuin aina ennenkin.
Toivottavasti tosin hiukan fiksumpi kuin edellisvuonna ;)

Ja musta tuntuu, että 25-vuotiaana kyl tulee tehtyä kaikkea hubaa
THAIMAASSA!!


sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

When the traveler goes alone he gets acquainted with himself

Nämä tuli itseasiassa hommattua jo melkein kaksi viikkoa sitten, mutten oo saanut aikaiseksi laiskotteluni lomassa kirjoittaa siitä tänne. Eli Lentoliput on nyt hommattu!!

HKI-BKK-HKI
6.10.2012 La - 4.5.2012 La

Asiaa miettiessä mulle tulee pakottava tarve juosta pitkin asuntoa ja kiljua onnesta, joten koitan olla vielä ajattelematta lähtöä sen tarkemmin. Tällä hetkellä on tiedossa kuitenkin se, että koulussa 1. periodi loppuu vasta 15.10 eli lähden nyt viikkoa aiemmin kuin pitäisi ihan vaan siksi, että saisin viikon loman ennen töiden alkua :D Soosoo! Netin kautta löydetty ystäväni Niina on nyt Singaporessa vaihdossa ja päätettiin, että hän tulee tuolloin Bangkokkiin missä meillä on upeat 6 päivää aikaa päästä rahoistamme, maineestamme ja hengestämme. Kauhulla oottelen tätä synnin ja turmeluksen paraatia :3
Mun täytyy siis tehdä koulussa tentit hieman etukäteen ja toivon  totisesti, että nyt ois tentit ripoteltuna pitkin vikoja viikkoja niin ei ihan kaikkea tartte puristaa siinä yhden viikon aikana kasaan.

Työt alkavat 15.10 maanantaina ja jatkuvat 15.4. saakka. Tän jälkeen mulla on sitten 3 viikkoa aikaa reissata kaakkois-aasiassa ennen kuin palaan kotiin köyhänä ja kodittomana. 
Can´t wait for this shit!

Tässä randomkuvia tulevasta kodistani Koh Changista:

Laziness may appear attractive, but work gives satisfaction

Hiljaiselo ei johdu siitä, että mun elämässä sattuu ja tapahtuu niin paljon, ettei ole aikaa tehdä päivityksiä. Syynä on tekemisen vähyys kun ei sohvalla makoilusta hirveen jännittäviä kertomuksia pysty kirjoittamaan. Tänään pääsi vihdoinkin hoitamaan ensimmäistä kertaa kv-tuutoriasioita, joiden avulla sitten saa sen maagisen yhden pisteen vaihtohakua varten.

Klo 9.00 aamulla pyöräilin Tamkon pihaan ja lopulta 9 hengen voimin me purettiin, pestiin ja uudelleen täytettiin vaihto-opiskelijoille pantattavia Survival Kittejä. Kitit sisältää perus-ruoantekovälineet sekä vuodevaatteet. Osa tavaroista oli aika karseessa kunnossa ja meidän tarkoituksena oli nyt nimenomaan heittää kaikki paska pois ja ostaa uudet tilalle. Logistinen ketju toimi ja saatiin 75 laatikkoa tehtyä alusta loppuun saakka. Hommat jatkuu siellä vielä huomenna, mutta itse en ole enää menossa (koska tästä yhestäkin päivästä saa suoritusmerkinnän hähhähäää!). Ensi viikolla kuulemma saadaan jo nimilistat vaihtareista jolloin pääsee valitsemaan sen oman combonsa kenen kanssa sit hengailee syksyllä. Oon vieläkin hieman pettynyt, ettei Thaimaasta tuu ketään (wonder why), mutta kai sitä pitää sit tyytyä korealaisiin.